Ministeri lomalla ja matti kukkarossa: kuinka käy määrärahojen?

Ylen kyselyn mukaan johtavat ekonomistit ennustavat taantuman pahenevan. Surkea, heikko ja alavireinen olivat yleisimmin käytetyt adjektiivit kuvattaessa talouden nykytilaa.

Moni ekonomisti takaa mediahuomionsa sivutoimisina pahanilmanlintuina, mutta arviot ovat ilmeisen oikeasuuntaisia: optimismia on, mutta merkille pantavaa kasvua ei ole luvassa.

Nollakasvun seurauksena työttömyyden pelätään kasvavan pahimmillaan jopa 12 prosenttiin. Maltillisissakin arvioissa työttömien määrän odotetaan kipuavan 10 prosentin tuntumaan.

Näkemykset työttömyyden noususta eroavat jyrkästi esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön keväisestä arviosta: vielä tuolloin työttömyysasteen arveltiin jopa taittuvan vuonna 2016.

Toteutuessaan ekonomistien arviot Suomen talouden näkymistä uhkaavat päämäärää 110 000 uudesta työpaikasta ja työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin kuluvan vaalikauden aikana.

Taloustilanteen näkymät edellyttävätkin hallitukselta ripeitä toimenpiteitä työllisyyden hoidossa.

Ensisijaisena toimenpiteenä hallituksen tulee myöntää lisää määrärahaa työllistämisen tukemiseen. Samalla on syytä varautua edellistä hallitusta paremmin yhä pahenevaan työttömyyteen. Suunnitellut leikkaukset tulisi perua. Vuosi 2016 näyttäytyy synkkänä.

Työttömyyden tasaisen kasvun seurauksena edellisen hallituksen myöntämät työllisyysmäärärahat hupenivat jo keväällä. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ei voida myöntää uusia palkkatukia tai starttirahoja enää lainkaan. Oppositio on mässäillyt tilanteella, mutta huolta on kannettu ansaitusti Keskustassakin.

Kesäkuussa työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti pelkästään tarkastelevansa rahatilannetta lomien jälkeen. Odottavien aika on pitkä.

Hallitus ei ole toistaiseksi luvannut lisämäärärahaa. Valtionvarainministeri Alexander Stubb (kok.) tosin ehti jo linjata budjetin olevan aiempaa pienempi.

Nykyisen työvoimapolitiikan vallitessa tuettu työ ehkäisee muun muassa ihmisten luisumista kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Monilla aloilla suhdannetyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Tuossa tilanteessa työttömyys ei helposti palaudu ennalleen. Ilmiötä kutsutaan hystereesiksi.

Palkkatuettu työ ja starttirahalla käynnistetty yritystoiminta näyttäytyvät kalliina työllistämiskeinona. Ne maksavat kuitenkin itsensä takaisin vaikean työttömyyden vallitessa.

Yrittäjyyden edellytysten parantaminen ja työvoimahallinnon uudistaminen kuuluvat hallituksen kärkihankkeisiin. Työvoimapolitiikka ei enää heijastele nykyisiä olosuhteita. Aikaisemmat hallitukset eivät kyenneet laadullisiin muutoksiin. Niihin on nyt tilaisuus.

Hallitusohjelman henki näyttäytyy oudossa valossa, mikäli valtio ei tue tarpeeksi vaikeassa taloustilanteessa yrittäjäksi aikovaa. Esimerkiksi palvelualoilla yrittäjistä on huutava pula.

Hallitusohjelman kärkihankkeiden valmistelu ja toimeenpano vie aikansa. Yhteiskuntasopimuksen syntyminen ei siinnä edes horisontissa. Epävarmassa- ja selvässä tilanteessa on oleellista sijoittaa niihin työvoimapoliittisiin välineisiin, mitä käytettävissä on.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s