Ei arktista ilman Venäjää

FullSizeRender (2)Kapitalistista realismia: Arkangelin Lomonosovin yliopiston pääsalissa roikkuvassa maalauksessa venäläinen öljynporauslautta hallitsee jäämerta. Suomella on mahdollisuus viedä alueelle osaamista, joka turvaa kestävän kehityksen ja ehkäisee ympäristökatastrofit. Kuva Antti Siika-aho 2013.

Arktisen alueen mahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta ainakin toistaiseksi Suomi on vain tyytynyt toteamaan nämä mahdollisuudet. Lähitulevaisuudessa on syytä ryhtyä puskemaan eteenpäin, sillä pohjoisessa uinuvat kasvun siemenet. Kauppa ei ole kaikki kaikessa, vaan Suomella on mahdollisuus nousta myös arktisen alueen kestävän kehityksen suurvallaksi. Avainasemassa ovat suhteemme Venäjään.

Arktinen alue tarjoaa Suomelle runsaasti mahdollisuuksia muun muassa energian, teollisuuden, logistiikan ja matkailun osalta. Norja ja Venäjä ovat näiden sektoreiden edelläkävijöitä pohjoisessa, mutta geostrateginen asema ja korkealaatuinen osaaminen antavat tilaa myös meille. Arktisen alueen talousmahdollisuudet mainitaan lyhyesti hallitusohjelmassa ja Suomi on mukana kaikissa keskeisissä pohjoisen alueen yhteistyöfoorumeissa. Suomen puheenjohtajuus Barentsin euroarktisessa neuvostossa päättyi lokakuussa, kun ulkoministeri Soini luovutti nuijan kollegalleen Sergei Lavroville. Vuonna 2016 Suomi on puolestaan arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Mutta jalostuvatko nämä puheenjohtajuudet pidemmälle? Entisen pääministerin Paavo Lipposen Elinkeinoelämän keskusliiton pyynnöstä laatima selvitys arktisen alueen mahdollisuuksista on tainnut usemmilta jo unohtua. 

Virallisen arktisen politiikkamme heikko lenkki on Venäjä. Arktista aluetta tähyillään mielellään pohjoismaiden ja EU-tason yhteistyön näkövinkkelistä ja Venäjälle jätetään liian usein rooli itsestäänselvänä osapuolena. Näin ei pitäisi olla, sillä Venäjä on arktisen alueen voimatekijä ja moniosaaja. Tämän on esimerkiksi Nato-maa Norja ymmärtänyt. Kuvaavaa onkin, että norjan kieli on pohjois-Venäjän arktisen osaamisen suurkaupunkien Murmanskin ja Arkangelin toiseksi puhutuin kieli. Liikemiehet ja kansalaisjärjestöt toimivat alueella erittäin näkyvästi.

Valtiojohdon tulisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ryhtyä työhön pohjoisen hyödyntämiseksi yhteistyössä venäläisten kanssa. Eipä olisi pahitteeksi, jos ulkomaankauppaministerimme ottaisi matkalaukkuunsa suomalaista liike-elämän osaamista ja käväisisi kylässä noissa pohjoisen kauniissa kaupungeissa. Vastaanotto olisi taatusti sydämellinen ja tuloksekas. EU:n Venäjä-pakotteet eivät voi olla yhteistyön este tai tekosyy. Niin ikään venäjän kielen opetuksen lisääminen madaltaisi raja-aitoja. Tulevaisuudessa venäjän kielen osaaminen on valttikortti arktisen alueen kaupassa ja yhteistyössä.

Kävin pari vuotta sitten pohjoismaisen ryhmän mukana ekologisiin ongelmiin keskittyvässä Arkangelin alueen tiedekeskuksessa. Laitos saa runsaasti rahoitusta öljy-yhtiöiltä.Toimintaansa meille esittelivät vanhempi ja nuorempi tutkija. Jälkimmäinen meni möläyttämään, kuinka tutkimukset osoittavat ihmisen toiminnan uhkaavan pohjoista jäämeren ilmastoa ja alueen väestöä. Neuvostoajan koulutuksen saanut vanhempi tutkija uhkasi tuon lipsahduksen vuoksi piestä nuoremman kollegansa. Vierailu päättyikin sitten hyvin nopeasti. Ehkäpä tuo episodi kertoo osaltaan, miksi Suomen tulisi panostaa arktisen alueen kestävään kehitykseen. Siihen ei välttämättä rahasokeudesta kärsivillä suurvalloilla ja tiedemiehillä riitä huomiota. Voisiko Suomi erikoistua ympäristöystävällisten tuotantolaitteiden viemiseen ja puhtaaseen infrarakentamiseen?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s