Itämeri kuntoon!

Naapurukset Suomi ja Viro juhlivat peräjälkeen itsenäistymisensä sadannetta juhlavuotta. Molempien maiden historia, kohtalot ja kehitys ovat tiiviisti sidoksissa ympäröivään Itämereen. Suomen ja Viron valtioiden sekä pääkaupunkiemme tulisi ottaa aiempaa selkeämmäksi tavoitteeksi Itämeren pelastaminen. Emme voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että Itämeri voi huonosti. Tarvitaan vedet ylittävää yhteistyötä, aluesuunnittelua sekä päämäärätietoisempaa vaikuttamistyötä.

Helsingillä ja Tallinnalla on mahdollisuus vaikuttaa politiikallaan Itämerta rasittaviin energiankäyttöratkaisuihin sekä esimerkiksi muovijätteen määrään. Viro on jo kieltänyt ohuet muovipussit kaupoissa. Itämeren rannalla on yhä hiilikasoja, eikä Itämerta mainita sanallakaan Helsingin kaupungin strategiassa. Tämä on surullista kaupungissa, joka haluaa olla modernia ilmastovastuuta kantava pääkaupunki.

Itämeren suojelemiseksi tarvitaan myös yhtenäisempää aluesuunnittelua. Sen avulla voidaan hallita paremmin merialueiden käyttöä, laivaliikennettä, ympäröivän alueen energiankäyttöä sekä esimerkiksi kalastusta. Vuosi sitten Suomi pani toimeen EU:n direktiivin merialuesuunnittelusta. Kyseessä on uusi alueidenkäytön suunnittelumuoto, joka koskee aluevesiä ja talousvyöhykettä. Suunnitelmien laatimisesta vastaavat aluevesien äärellä olevat maakuntaliitot. Mutta riittääkö kansallinen suunnittelu? Suomi ja Viro olisivat luontaiset kumppanit suunnittelemaan yhdessä, sillä itämeripolitiikka on ennen kaikkea ylikansallista. Maiden välinen tiiviimpi suunnittelu tulee eteen viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään viemään todella eteenpäin Tallinnan-tunnelia. On syytä muistaa, että tunnelin rakennuttaminen edellyttää pitkälle meneviä ympäristövaikutusarvioita sekä riskienhallintaa.

Suomen ja Viron tiiviimmällä itämeriyhteistyöllä olisi väistämättä laajempaakin merkitystä. Se toimisi malliesimerkkinä muille Itämeren alueen maille. Itämeren suojelu- ja suunnitteluyhteistyöllä olisi samoin turvallisuusnäkökulma, mikäli Venäjä saataisiin aidosti sitoutumaan yhteisiin ympäristöpäämääriin. Tähän astihan Itämeren suojelua on tarkastelu pitkälti turvallisuuspolitiikka edellä.

Ylikalastus ja tiettyjen lajien hupeneminen rasittavat Itämerta pahasti. Onko Helsinki valmis ottamaan askelia esimerkiksi siihen suuntaan, että kouluissa tarjottaisiin enemmän kestävästi pyydettyä ja kotimaista kalaa, kuten silakkaa, ahventa ja haukea? Enemmän kestävää kalaa, enemmän puhdasta Itämerta.

Mainokset