Helsingin kaksi vallankumousta

Suurin osa Helsinkiin suunnitelluista kaupunkibulevardeista jää rakentamatta, mikäli hallinto-oikeuden tämänpäiväinen päätös jää voimaan. Päätös merkitsee kaupunkilaisille tärkeän Keskuspuiston pelastumista, mutta asumis- ja liikenneongelmat eivät poistu. Helsingin väestönkasvusta on olemassa erilaisia näkemyksiä, mutta selvää on, että väki lisääntyy. Tarvitaan fiksuja ratkaisuja, jotta ihmisille saadaan tolkunhintaisia asuntoja ja jotta liikenne toimisi kunnolla.

 

Ensimmäiseksi tarvitaan rakentamisen vallankumousta. Tulee päästä eroon rakentamista vaivaavasta korkeanpaikankammosta. Pitäisi rakentaa tiiviimpää ja korkeammalle. Helsingin alueen peruskallio sopii mainiosti pilvenpiirtäjien rakentamiseen. Rakennetaan parkkikenttien tilalle asuntoja ja annetaan rakennusoikeutta taloyhtiöille rakennusten uudistamiseen ja remontoinnin rahoittamiseksi. On huomattavasti järkevämpää tiivistää kantakaupunkia, kuin nakertaa Keskuspuistoa tai rakentaa Malmin lentokentälle neuvostotyyppistä satelliittikaupunginosaa.

 

Uudenlaisen rakentamisen ohella tarvitaan liikennevallankumousta. Tällä hetkellä liikennesuunnittelua viedään eteenpäin joko tai -periaatteella. Auto- ja joukkoliikennepuolueet tappelevat keskenään, vaikka kaikkien yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia ratkaisuja olisi tarjolla. Tiiviimmän rakentamisen seurauksena myös palveluita on mahdollista tarjota kävelyetäisyydellä. Tällä hetkellä auton käyttäminen on monelle välttämättömyys, ei valinta. Yksityisautoilua rajoittavat parhaiten sujuvampi, nopeampi ja kattavampi joukkoliikenne sekä älyteknologiaan perustuvat ratkaisut. Hiljattain Helsingin Keskustan kaupunginvaltuutetut esittivät kimppakyytisovelluksen tarjoamista kaupunkilaisille. Tämä vähentäisi keskeisten väylien liikenneruuhkia merkittävästi.

 

On todennäköistä, että hallinto-oikeuden tuore päätös joutuu vielä korkeimman hallinto-oikeuden syyniin. Nyt tehty ratkaisu voi kumoutua. Olipa niin taikka näin, nyt tehty päätös avaa mahdollisuuden uudenlaiseen ajatteluun. Tulevien vuosien ratkaisuissa tulisi muistaa, että kaupunki on myös ihmisiään varten. Viihtyvyydellä ja virkistyspaikoilla on itseisarvonsa. Keskuspuiston kohdalla näitä arvoja puolustivat kaupunginvaltuustossa johdonmukaisesti vain Keskusta sekä Vasemmistoliitto. Löytyisikö muista puolueista yhteistyöintoa sellaisten uudentyyppisten rakentamis- ja liikenneratkaisujen edistämiseen, jotka palvelisivat nykyisiä ja tulevia helsinkiläisiä vuosikymmeniksi eteenpäin?

Mainokset