Monet kaupungit ja instituutiot liputtavat tänään homo- ja transfobian vastaisen päivän johdosta.

Vielä 15-20 vuotta sitten liputtaminen olisi ollut ennenkuulumatonta. Asenneilmapiiri on muuttunut hurjan paljon avoimemmaksi.

Sateenkaarilipulla ei silti saisi peittää silmiään olemassa olevilta ongelmilta.

Miksi me joudumme vielä vuonna 2018 väittelemään kanssaihmisten yhdenvertaisista oikeuksista ja arvosta yleensä?

Milloin olemme valmiita hyväksymään lähimmäiset lähimmäisinä, eikä sallimisen armosta kohdeltavina toisenlaisina frendeinä?

Mainokset

Paavo Väyrysen ilmoitus luopua Keskustan kunniapuheenjohtajuudesta oli viisaasti tehty. Väyrynen ei ole toiminut  kansanliikkeeltä saamansa arvonannon edellyttämällä tavalla. Keskustan Sotkamon puoluekokous voi nimetä uuden kunniapuheenjohtajan näin halutessaan. Muodollista estettä ei ole.

 

Luonteva valinta Keskustan uudeksi kunniapuheenjohtajaksi olisi Esko Aho. Esko Ahon vaikuttaminen Keskustassa ulottuu 1970-luvun alkuvuosiin asti. Hän johti puoluetta yli kymmenen vuoden ajan ja toimi pääministerinä vuosina 1991 – 1995. Ahon ansiosta Suomi selätti 1990-luvun laman ja liittyi Euroopan Unioniin. Esko Ahon toiminta keskustalaisen kansanliikkeen ja Suomen hyväksi ansaitsee arvoisensa tunnustuksen.

 

Keskustan puoluehallitus voi tehdä puoluekokoukselle esityksen kunniapuheenjohtajasta. Ehdotus Esko Ahon nimeämisestä kunniapuheenjohtajaksi saisi varmasti laajaa kannatusta Suomen suurimman poliittisen kansanliikkeen keskuudessa.

Perusturvan indeksijäädytyksiin ei koskettu hallituksen kehysriihessä. Linjaus oli huono, sillä moni pienituloinen odottaa talouskasvun näkyvän arjessaan. Perusturvan indeksijäädytyksien poistaminen pitäisi ottaa esille viimeistään syksyn budjettiriihessä.

 

Kuluttajahintojen nousu ja paikallaan junnaavat perusturvaetuudet ovat karvas yhdistelmä kansaneläkkeen saajille, vammaisille ja työttömille. Kuluttajahintojen arvellaan kasvavan reilusti yli prosentin vuosivauhtia. Kalliimmat perusvälttämättömyydet, kuten ruoka, vie aiempaa isomman loven pienituloisen kuukausitaloudesta.

 

Perusturva on myös kaupunkipoliittinen ongelma. Merkittävä osa pienituloisista asuu pääkaupunkiseudulla. Kaupunkien kasvavilla sosiaalimenoilla ja pahoinvoinnin lisääntymisellä on suora yhteys perusturvan heikkoon tasoon.

 

Edellinen hallitus harjoitti parempiosaisia suosivaa politiikkaa, ja tuon politiikan laskua maksamme edelleen. Nykyinen hallitus voi vielä korjata suuntaa. Viime viikon kehysriihessä tehdyt korotukset minimipäivärahoihin ja takuueläkkeisiin ovat hyvä alku.

Suomen nopea kaupungistuminen on tosiasia. Sen huomaa jo katukuvasta. Kaupungistumiseen myös havahtuneet suurimpien kaupunkien c6- ja c21-johtajat ovat esittäneet usein vaatimuslistojaan valtiovallalle. Kaikista vaatimuksista puuttuu oleellinen. Keskiviikkona järjestettävältä, pormestari Vapaavuoren isännöimältä Helsinki symposiumilta ei ole odotettavissa mitään uutta. Tiedossa on jankkaamista ja nollasummapolitikointia. Sellaisen sijaan tarvitaan johdonmukaisia ja ihmisen kokoisia ratkaisuja.

 

Ohessa kestävää kaupunkikehitystä oikeasti tukeva vaatimuslista hallitukselle. Tätä listaa saa käyttää, mikäli tulevassa symposiumissa ei synny mitään laadullisesti uutta.

 

Perustulokokeilua jatkettava!

Hallituksen tulee kaivaa kehysriihessä varat perustulokokeilun jatkamiselle. Kokeilu loisi pohjaa perustuloon siirtymiselle. Esimerkiksi negatiivisen tuloveron ajatukselle rakentuva perustulo ruokkisi toimeliaisuutta ja yrittämistä sekä turvaisi nopeasti muuttuvassa työelämässä. Perustulo olisi tehokas väline torjua suurimpien kaupunkien sisäistä eriytymistä.

 

Tukea arjen liikkumiselle!

Autoilu ruuhkauttaa pahasti suurimpia kaupunkeja. Autoilu kiihdyttää myös ilmastonmuutosta. Yksityisautoilua rajoittavat parhaiten sujuvampi, nopeampi ja kattavampi joukkoliikenne sekä älyteknologiaan perustuvat ratkaisut kuten kimppakyytisovellukset. Tällä hetkellä suuret kaupungit eivät uskalla satsata uudenlaisiin ratkaisuihin riskien pelossa. Hallituksen tulisi tarjota erilaisia taloudellisia vipuvarsia vaihtoehtoisille liikkumismuodoille. Sähköpyörien ostotuki on hyvä alku.

 

Kannuksia monimuotoisuudelle!

Suurten kaupunkien väestö on kirjavaa. Suomen pääkaupunki Helsinki on myös esimerkiksi vammaisten ja uussuomalaisten pääkaupunki. Suurimpien kaupunkien keskeinen haaste on tarjota monimuotoiset palvelut erilaisille tarpeille, yhdenvertaisesti. Tällä hetkellä monimuotoisuus on enemmän fraasi kuin tekoja. Hallituksen tulisi kannustaa kaupunkeja monimuotoisuuteen esimerkiksi tukemalla julkisten wc- ja pesutilojen remontoimista muunsukupuolisia varten.

 

Sote- ja maakuntauudistus valmiiksi aikataulussa!

Maakuntauudistuksen myötä keinotekoiset rajat hämärtyvät, menestyminen riippuu kyvystä tehdä yhdessä. Uudistus tarjoaa poikkeuksellisen tilaisuuden vahvistaa esimerkiksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun elinvoimaa. Uudistuksen lykkääntyminen tarkoittaisi pääkaupunkiseudun kehityksen hidastumista sekä riskeeraisi satojentuhansien ihmisten terveyspalvelut. Hallituksen tulee pitää huoli siitä, että uudistus toteutetaan aikataulussa.

 

Maakunnille verotusoikeus!

Maakuntien verotusoikeus ei sisälly meneillään olevaan maakuntauudistukseen, koska Kokoomus torppasi sen aikoinaan hallituksessa. Maakuntien verotusoikeus tarkoittaisi todellista mahdollisuutta suurimmille kaupungeille toimia luovasti. Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan verotusoikeuden myöntämistä maakunnille heti, kun itse maakuntauudistus on saatu läpi.

Kuluneella viikolla joukko helsinkiläispoliitikkoja hyökkäsi rajusti sote-uudistusta vastaan. Heidän mukaansa uudistuksesta seuraisi ainakin 300 miljoonan euron vaje Helsingille. Tämä johtaisi valtaviin leikkauksiin peruspalveluissa tai uusimaalaisten ra­juihin veronkiristyksiin. Napavaikuttajien mielestä sote- ja maakuntauudistus tulisi siksi kaataa.

 

Väite 300 miljoonan euron vajeesta on tietysti potaskaa. Kyseinen luku sisältyy riskianalyysiin, jos kaikki menee uudistuksen toimeenpanossa pieleen. Vuonna 2020 Uudenmaan saama rahoitus perustuu edellisen vuoden menoihin. Uhkakuva leikkauksista tai veronkorotuksista ei käytännössä ole mahdollinen.

 

Meillä on Helsingissä tarjolla yhdet maan parhaimmista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erittäin osaavat tekijät. Siitäkin huolimatta aivan liian moni kärvistelee jonoissa, eikä saa palvelua riittävän rivakasti. Laatukin tökkii. Suurimpia kompastuskivia on vanhanaikaiset toimintatavat. Tulevina vuosina lekurille pääsyä pitää helpottaa esimerkiksi paremmilla sähköisillä palveluilla. Nämä ja monet muut uudet tekemisen tavat tuovat oteutuessaan mittavia säästöjä.  Laadun kautta tulevien säästöjen ei kaiken järjen mukaan pitäisi näkyä ihmisen saamassa hoidossa. Kalasataman uusi terveys- ja hyvinvointikeskus on mielestäni malliesimerkki tulevaisuuden palvelusta.

 

Pelottelu ja maakuntauudistuksen kaatamisyritykset ovat edesvastuutonta kyläpolitikointa.  Nimittäin pelottelijoilla itsellään on käsissään vaikuttamisen avaimet tulevaisuuden Uudellamaalla. Maakuntauudistuksen myötä keinotekoiset rajat hämärtyvät, menestyminen riippuu kyvystä tehdä yhdessä. Meidän pitää ryhtyä yhdessä ideoimaan uudenlaisia, toimivia käytännön sosiaali- ja terveyspalveluita. Maakuntapäättäjät eivät ole kumileimasimia.

 

Maakuntavaalit käydään lokakuussa. Silkka tekemisen vetelyys johtaa taatusti leikkauksiin ja kiristyksiin. Valveilla pitää olla. Kukaan ei puhalla helsinkiläisten puurolusikkaan, ellei me yhdessä.

Helsingin kaupunki on aikeissa kilpailuttaa vammaisten asumispalvelut. Kilpailutukset huolestuttavat monia vammaisia ja heidän omaisiaan, sillä kilpailutetut palvelut koetaan kasvottomiksi ja arvaamattomiksi. Kilpailutusta perustellaan hankintalailla. Samaan aikaan Helsingin kaupunki on hankkimassa tulevaan keskuskirjastoon Oodiin italialaisvalmisteiset kirjahyllyt ilman kilpailutusta, sillä hankintalaki mahdollistaa suorahankinnan. Oodin kirjahyllyjen kohdalla perusteluina on, että vain italialaisvalmistajan hyllyt voivat täyttää asetetut taiteelliset, tekniset ja toiminnalliset laatuvaatimukset.

 

Ei siinä mitään, että Helsingin kaupunki päättää hankkia italialaisvalmisteiset kirjahyllyt suorahankintana. Hyvä vain, jos saadaan kelpo hyllyt. Mutta olisi vähintään kohtuullista, että samalla logiikalla tarjottaisiin palveluja myös kanssaihmisille.

 

Vammaisten asumispalvelujen kilpailuttamisen taustalla on vuonna 2017 voimaan astunut hankintalaki. Sen tarkoitus on turvata palveluntuottajien tasavertaiset mahdollisuudet, mutta esimerkiksi kuntien hankinnoissa kunta itse voi määrittää reunaehdot. Helsingin kaupunki on nyt määrittelemässä reunaehtoja sellaisiksi, että esimerkiksi vammaisten omaisten tukijärjestöjen on lähes mahdotonta pärjätä niissä. Asumispalvelujen hankinnasta on tarkoitus järjestää tarjouskilpailu, päävalintaperusteena hinta. Monia huolettaa, että kisassa pärjäävät vain suuret yritykset.

 

Helsingin kaupunki suhtautuu nihkeästi vammaispalveluiden hankintaan suorahankintana. Asumispalveluita voidaan hankkia suorahankintana, jos palvelun kilpailuttaminen olisi selvästi kohtuutonta. Suorahankinnassa esimerkiksi kunta valitsee yhden tai usean toimittajan, joiden kanssa neuvottelee sopimuksen ehdoista ilman tarjouskilpailua. Tällöin hinta ei olisi ainoa ratkaiseva asia. kilpailutuksellakaan ei välttämättä synny merkittäviä hintaeroja. Juuri sen vuoksi kilpailuttaminen tuntuu monista vammaisten omaisista kohtuuttomalta.

 

Vammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen koskettaa kaikkia kuntapäättäjiä, kaikissa kunnissa. Kuntapäättäjien tulisi pitää huolta siitä, että vammaisia ja heidän läheisiään kuunnellaan. Palveluiden kilpailuttamista ei pitäisi nähdä peikkona, mutta niille tulee voida asettaa selvät reunaehdot. Laatuun panostaminen tarkoittaa parhaassa tapauksessa hyviä palveluita, energisiä ihmisiä ja ennen muuta elämänlaatua.
Iloista ja yhdenvertaista ystävänpäivää kaikille!

Keskustelu perhevapaista käy kuumana myös kunnissa, sillä ne päättävät kotihoidon tukea parantavista kuntalisistä. Nyt kokoomuksesta väläytellään kuntalisän poistoa Helsingissä. Kuntalisän poisto merkitsisi heikennystä etenkin vähävaraisille lapsiperheille.

Lasta kotona hoitava perhe voi saada kotihoidon tukea 338,34 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi pienituloiset perheet voivat saada tulosidonnaista hoitolisää korkeintaan 181,07 euroa kuukaudessa. Näiden lisäksi voi saada mahdollista kuntalisää. Helsingissä tätä kuntalisää voi saada enimmillään 264 euroa kuukaudessa. Helsinki-lisä pienenee 134,55 euroon lapsen täyttäessä kaksi vuotta.

Kokoomuksen helsinkiläinen kärkipäättäjä Laura Rissanen ilmoitti viikonloppuna twitterissä olevansa valmis miettimään Helsinki-lisän poistoa etenkin yli kaksivuotiaiden lasten osalta. Ulostulo on hämmentävä. Tähän asti Helsingissä on vallinnut poliittiset rajat ylittävä yhteisymmärrys lasta kotona hoitavien kotihoidon tuen kuntalisästä.

Kysymys taaperoperheiden tukien leikkaamisesta on ideologinen. Leikkaajien mielestä tukien saksiminen pakottaa vanhemmat töihin. Leikkausten nähdään vähentävän sosiaaliturvakuluja, edistävän työllisyyttä ja “kannustavan” etenkin naisia hakemaan mitä tahansa työtä. Perusturvan pienuus pakottaa liikkeelle, ajatellaan. Tätä koulukuntaa edustaa muun muassa Juhana Vartiainen (kok.). Helsinki-lisän leikkaaminen tarkoittaisi todellisuudessa sitä, että osa lapsiperheistä joutuisi toimeentulotukiluukulle ja lasten kotihoidosta tulisi vain hyvin toimeentulevin perheiden yksinoikeus.

Helsinki-lisä on erittäin tärkeä keino vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tuen lisäksi tarvitaan myös monia muita tapoja, joilla tuetaan perheitä. Varhaiskasvatuksen laadusta on pidettävä huolta. Tarvitsemme laadukkaita ja helposti saavutettavia lapsi- ja perhepalveluita. Ennaltaehkäisevä tuki ja kotiapu ovat työkaluja, joilla Helsinki auttaa perheitä vaikeimpien aikojen yli. Panostetaan näihin palveluihin, sillä se kannattaa sosiaalisesti ja taloudellisesti. Varhaiskasvatuksen laatua on parannettava nykyisestä, jotta vanhemmat voivat tuoda lapsensa luottavaisin mielin päiväkotiin. Päiväkotien sisäilmaongelmat on hoidettava kuntoon, lapsiryhmien kokoa olisi kyettävä pienentämään ja Helsingin pitäisi olla houkutteleva työnantaja varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

Keskustan linja on selvä. Puolustamme lapsiperheiden toimeentuloa ja Helsinki-lisää. Emme halua lisätä lapsiperheköyhyyttä. Mikä on sdp:n, vihreiden, vasemmiston ja perussuomalaisten linja?

Suurin osa Helsinkiin suunnitelluista kaupunkibulevardeista jää rakentamatta, mikäli hallinto-oikeuden tämänpäiväinen päätös jää voimaan. Päätös merkitsee kaupunkilaisille tärkeän Keskuspuiston pelastumista, mutta asumis- ja liikenneongelmat eivät poistu. Helsingin väestönkasvusta on olemassa erilaisia näkemyksiä, mutta selvää on, että väki lisääntyy. Tarvitaan fiksuja ratkaisuja, jotta ihmisille saadaan tolkunhintaisia asuntoja ja jotta liikenne toimisi kunnolla.

 

Ensimmäiseksi tarvitaan rakentamisen vallankumousta. Tulee päästä eroon rakentamista vaivaavasta korkeanpaikankammosta. Pitäisi rakentaa tiiviimpää ja korkeammalle. Helsingin alueen peruskallio sopii mainiosti pilvenpiirtäjien rakentamiseen. Rakennetaan parkkikenttien tilalle asuntoja ja annetaan rakennusoikeutta taloyhtiöille rakennusten uudistamiseen ja remontoinnin rahoittamiseksi. On huomattavasti järkevämpää tiivistää kantakaupunkia, kuin nakertaa Keskuspuistoa tai rakentaa Malmin lentokentälle neuvostotyyppistä satelliittikaupunginosaa.

 

Uudenlaisen rakentamisen ohella tarvitaan liikennevallankumousta. Tällä hetkellä liikennesuunnittelua viedään eteenpäin joko tai -periaatteella. Auto- ja joukkoliikennepuolueet tappelevat keskenään, vaikka kaikkien yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia ratkaisuja olisi tarjolla. Tiiviimmän rakentamisen seurauksena myös palveluita on mahdollista tarjota kävelyetäisyydellä. Tällä hetkellä auton käyttäminen on monelle välttämättömyys, ei valinta. Yksityisautoilua rajoittavat parhaiten sujuvampi, nopeampi ja kattavampi joukkoliikenne sekä älyteknologiaan perustuvat ratkaisut. Hiljattain Helsingin Keskustan kaupunginvaltuutetut esittivät kimppakyytisovelluksen tarjoamista kaupunkilaisille. Tämä vähentäisi keskeisten väylien liikenneruuhkia merkittävästi.

 

On todennäköistä, että hallinto-oikeuden tuore päätös joutuu vielä korkeimman hallinto-oikeuden syyniin. Nyt tehty ratkaisu voi kumoutua. Olipa niin taikka näin, nyt tehty päätös avaa mahdollisuuden uudenlaiseen ajatteluun. Tulevien vuosien ratkaisuissa tulisi muistaa, että kaupunki on myös ihmisiään varten. Viihtyvyydellä ja virkistyspaikoilla on itseisarvonsa. Keskuspuiston kohdalla näitä arvoja puolustivat kaupunginvaltuustossa johdonmukaisesti vain Keskusta sekä Vasemmistoliitto. Löytyisikö muista puolueista yhteistyöintoa sellaisten uudentyyppisten rakentamis- ja liikenneratkaisujen edistämiseen, jotka palvelisivat nykyisiä ja tulevia helsinkiläisiä vuosikymmeniksi eteenpäin?

Istuvan presidentin Sauli Niinistön kannatus on viimeisten galluppien mukaan laskusuunnassa. Näyttää siltä, että presidentinvaaleissa tulee toinen kierros. Iso kysymys kuuluu, onko toisella kierroksella ehdokas joka haastaa Niinistön uskottavasti.

Gallupeissa nyt toisena oleva Pekka Haavisto on etevä poliittinen toimija, mutta Niinistön haastajaksi hänestä ei ole. Tämä kävi selväksi jo vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Haaviston ja Niinistön erot esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat lähinnä kosmeettisia. Ei synny asetelmaa.

Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari eivät yhdistä suomalaisia, vaan jakavat. Presidentinvaalit ovat ehdottomasti myös arvovaalit. Jomman kumman pääseminen toiselle kierrokselle alleviivaisi vain Niinistön asemaa. Niinistö starttaisi toisen kautensa historiallisen korkean tuloksen siivittämänä.

Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on ainoa, joka kykenee uskottavasti keskustelemaan Niinistön kanssa Suomen suunnasta ja ennen muuta arvoista. Avarakatseinen ja moderni Vanhanen yhdistäisi suomalaisia puoluekantaan riippumatta. Vanhasen kokemus ja osaaminen tekisi toisesta kierroksesta arvoisensa.

Erityisesti Haavistoa ja Haataista kannattavien tulisi nyt vakavasti harkita äänensä antamisesta ehdokkaidensa sijaan Matti Vanhaselle. Vanhasen pääseminen toiselle kierrokselle takaisi sen, että Niinistöllä on vastassaan modernia ajattelua ja arvoja kannattava ehdokas.

Kuorma-autot, pakettiautot sekä vähäpäästöiset henkilöautot ovat saaneet maanantaista lähtien ajella länsiväylän bussikaistoilla. Uudenmaan ely-keskuksen tervetullut kokeilu tulisi voida ulottaa myös kimppakyytiä kuljettaville tavallisille henkilöautoille. Sujuvan liikkumisen soisi olevan mahdollista myös niille, joilla ei ole varaa toistaiseksi vielä hintaviin ekoautoihin.

 

Kimppakyytiläisille vapaat kaistat (eng. High-occupancy vehicle lane) ovat olleet jo pitkään arkea esimerkiksi Yhdysvalloissa ja monissa muissa vahvasti autoistuneiden metropolien maissa. Kimppakyytien konkreettinen edistäminen länsiväylällä helpottaisi myös niitä, joiden ulottuvilta länsimetro on vienyt bussinkäyttömahdollisuudet. Poliisin pistokoevalvonnan avulla pidettäisiin huolta, etteivät yksin autoilevat pääse sooloilemaan.

 

Tavallisilla henkilöautoilla suoritettavat kimppakyydit olisivat ennen muuta ilmastoteko, mutta myös osoitus yhdenvertaisuudesta. Kolmen-neljän henkilön kimppakyyti tavallisella henkilöautolla on epäilemättä kestävämpää kuin vain yksi ihminen ajamassa vähäpäästöisellä.

 

Kun kaksi ihmistä kulkee samalla autolla kahden erillisen auton sijaan, tehdään merkittävä ympäristöteko. Tällaisia jokaisen kukkarolle sopivia mahdollisuuksia ympäristötietoisiin valintoihin tulee lisätä, ja niihin tarttumisesta on syytä myös palkita.